Suuntaatko omalla autolla Eurooppaan? Ota mukaan vihreä kortti ja ole muutenkin huolellinen, jotta vältyt sakoilta ja turhilta lisämaksuilta. Esimerkiksi ympäristövyöhykkeille ei kannata ajaa suin päin.
1. Vihreä kortti kertoo vakuutuksen olevan voimassa autolomalla
Vihreä kortti (eli green card) osoittaa, että auton pakollinen liikennevakuutus on voimassa. Kortti on tarpeen, jos matkalla sattuu jotain, kuten peräänajo. Vaikka mitään ei sattuisi, joillain raja-asemilla viranomaiset saattavat vaatia vihreän kortin nähtäväksi.
”Vihreä kortti on joissain maissa pakollinen, jos lähtee esimerkiksi Itä-Eurooppaan. Jollei vihreää korttia ole, voi joutua ostamaan rajalta rajavakuutuksen siksi aikaa, kun on maassa”, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen kertoo.
Vaikka pakollinen liikennevakuutus ja vapaaehtoiset autovakuutukset olisivat kohdemaassa voimassa, korvauskäytännöt ja korvausten tasot vaihtelevat eri maissa. Esimerkiksi Venäjällä korvaavuudet voivat olla suomalaisittain todella pieniä.
Myös omavastuuosuudet voivat olla suurempia silloin, kun vahinko sattuu Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi varkausvakuutuksissa omavastuuosuudet ovat Baltian maissa usein selvästi korkeampia kuin Suomessa.
Vihreän kortin saa omasta vakuutusyhtiöstä, jossa auton liikennevakuutukset ovat. Korttia tilatessa kannattaa varmistaa, että auton vakuutukset ovat voimassa niissä Euroopan maissa, joihin autoloma suuntautuu. Vakuutuksia voi toisinaan myös täydentää ostamalla lisävakuutuksia automatkalle.
2. Auton pakolliset varusteet voivat vaihdella maittain
Eurooppaan suuntautuvalle automatkalle tarvitaan vihreän kortin lisäksi mukaan oma suomalainen ajokortti, ajoneuvon rekisteröintitodistus (paperinen rekisteröintitodistuksen osa I oltava mukana), passi tai voimassa oleva henkilötodistus sekä tarvittaessa valtakirja tai maastavientilupa, jos kuljettajan nimeä ei näy rekisteröintitodistuksessa omistajana tai haltijana.
Erillistä FIN-kansallisuustunnusta ei tarvita Wienin tieliikennesopimukseen liittyneissä maissa eikä EU-maissa, jos autossa on viralliset EU-tunnuksilla varustetut rekisterikilvet.
Eri maissa voi olla erilaisia pakollisia varustevaatimuksia. Esimerkiksi heijastavat varoitusliivit ovat erittäin monessa maassa pakollinen varuste, joita tarvitaan, jos autosta joutuu poistumaan onnettomuuden tai konevian vuoksi taajaman ulkopuolella. Myös esimerkiksi ensiapulaukku on monessa maassa pakollinen varuste.
Lapsiperheiden on hyvä huomata, että lastenistuimien osalta eri maissa on erilaista lainsäädäntöä. Esimerkiksi Sloveniassa alle 150 cm:n pituisten lasten pitää matkustaa lastenistuimessa, kun Suomessa raja on 135 cm.
3. Ympäristövyöhykkeelle vain vihreällä tarralla
Euroopassa on paljon maksullisia teitä, mikä kannattaa ottaa huomioon matkaa suunniteltaessa. Nykyisin Euroopassa on yhä enemmän myös niin kutsuttuja ympäristövyöhykkeitä, joilla voi ajaa vain vähäpäästöisillä autoilla.
Esimerkiksi Saksassa oli viime vuonna peräti 58 ympäristövyöhykettä. Siellä autoon on hankittava tarra, josta näkyy ajoneuvon päästöluokka. Ympäristövyöhykkeille saa nykyisin ajaa vain autoilla, joissa on vihreä tarra, eli joiden päästöt ovat kaikkein pienimmät. Esimerkiksi ennen vuotta 2006 rekisteröidyille dieselautoille ei voi saada vihreää tarraa.
Ajoneuvon päästöluokasta kertovan tarran voi ostaa Saksassa katsastuskonttoreista ja joiltain huoltoasemilta. Sellaisen voi ostaa myös etukäteen Suomessa Autoliitosta. Jos Euroopan ympäristövyöhykkeille ajaa ilman tarraa, voi saada sakot. Ympäristövyöhykkeillä ajamista valvotaan usein digitaalisesti.
Saksan lisäksi muun muassa Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Hollannissa ja Belgiassa monissa kaupungeissa on käytössä ympäristövyöhykkeet.
Joissain kaupungeissa on myös dieselkieltoja. Auton Euro-päästöluokka näkyy auton rekisteröintilomakkeessa. Esimerkiksi Saksassa dieselajokiellot eivät vielä toistaiseksi koske Euro 6 -luokan mukaisia autoja.
Lisätietoja eri maiden varustevaatimuksista sekä ympäristövyöhykkeistä löytyy Autoliiton julkaisemasta Autoillen Euroopassa -kirjasta. Täältä löydät lisätietoa Saksan ympäristövyöhykkeistä.
Outi Airaksinen