Kanssakäymisen siirtyminen verkkoon on saanut monet huomaamaan, että puhelimen, läppärin tai padin oma videokamera tuottaa huonoa jälkeä. Striimaaminen eli reaaliaikainen videokuvaaminen ei houkuta, jos kuvasta ei kameran tähden saa kuranttia.
Vaikka läppärikameran kuvalaatu olisi hyvässä valaistuksessa kohtuullinen, kamera on naimisissa laitteen kanssa. Laajakulmainen kamera alle metrin päässä naamasta luo tivolimaisen viestintäilmapiirin. Lisäksi kuva on useimmiten suttuinen.
Ennen erillisen web-kameran ostopäätöstä kannattaa muistaa, että tilan valaisulla voit parantaa kehnoa kuvaa – ja toisaalta pilata hyvän kameran jäljen täysin.
Pandemiavuosi on ollut hyvää aikaa webcamien eli nettivideokameroiden valmistajille. Laitteiden hinnat alkavat 15 eurosta ja jatkuvat tuhansiin. Mutta jo satasella saa kaikkeen koti- ja pienyrityskäyttöön riittävän hyvää kuvaa, erillisen jalustan ja toimivan automaattitarkennuksen.
4 vinkkiä – näin kuvaat hyvää web-kamerakuvaa
- Tasainen, monilähteinen valaistus kuntoon ensin.
- Älä lähde halvimpien webcamien kelkkaan.
- Satasella saat oikein hyvän nettikameran.
- Striimausta tukeva järjestelmäkamerasi on kuvalaadultaan vielä parempi.
Vähemmilläkin pikseleillä pärjää
Videokuvan laatuun ja kirkkauteen vaikuttavat sen resoluutio eli kuvapistemäärä ja kuvataajuus per sekunti (frame rate). Mitä enemmän kuvapisteitä (jotka ilmoitetaan yleensä 16:9-kuvasuhteelle) ja kuta korkeampi kuvataajuus, sen parempi kuva.
Kolmesta tällä hetkellä tyypillisimmästä resoluutiosta niin sanottu hd-valmis (hd-ready tai 720p) sisältää vaakasuunnassa 1 280 ja pystysuunnassa 720 kuvapistettä.
Sitä laadukkaampi standardi on full hd eli täysi teräväpiirtokuva jossa on 1 920 x 1 080 kuvapistettä eli pikseliä.
Laadukkain standardi on 4K, jossa luvut ovat 3 840 x 2 160 pikseliä. Käytännössä tämä superresoluutio tukkii reaaliaikaistuntosi kovan kaistavaatimuksen tähden. Voit siis unohtaa sen striimauksen alustana.
Kuvataajuus tarkoittaa sitä ”valokuvien” määrää per sekunti, josta videokuva muodostuu. Korkea, 60 kuvan vauhti sekunnissa tarkoittaa, että kuvavirta on juohevampi kuin matalammalla kuvataajuudella.
Minkä tahansa asian laadukkaaseen kuvaamiseen 30 kuvan taajuus ja full hd -resoluutio eli 1 980 x 1 080 pikseliä on riittävä. Myös 720 pikselin hyvin valaistu kuva on laadukkaampi kuin full hd huolimattomasti valaistuna.
Toisaalta alle hd-tason eli vähemmän kuin 720 pikseliä tarjoavan kameran ostoa 15 eurolla ei voi suositella mihinkään tarpeeseen.
Valaistuksella ratkaiseva vaikutus
Mutta näitäkin enemmän kuvalaatuun vaikuttaa valaistus. Huonossa valossa web-kameran automatiikka pudottaa kuvataajuutta, jotta jokainen yksittäinen ruutu tulisi säällisesti valotetuksi.
Mikäli kuvataan sisätiloissa, valonlähde ei saa olla pistemäinen eikä aivan kohteen vieressä. Pehmeä ja kirkas yleisvalo auttaa paljon, kunhan mikään valonlähde ei ole suoraan kuvattavan kohteen takana, eikä liioin edessä.
Erillisen kameran keskeinen etu on sen sijoitettavuudessa. Yleensä sellaisen pakkauksessa on myös pidike, jolla kameran voi liittää näyttöön.
Jo muutaman kympin kameroista löytyy myös valokuva- ja videokameroista tuttu varttituuman (1/4”) jalustakierre, jolloin laitteen sijoittelulle avautuu paljon mahdollisuuksia.
Käytännössä kaikki web-kamerat liitetään tietokoneeseen usb-c-kaapelin kautta ja ne ovat heti valmiita käyttöön.
Järjestelmäkamerakin voi olla webcam
Jos omistat Canonin uudemman pään digijärjestelmäkameran tai tietyn kompaktikameran, voit käyttää myös sitä striimaamiseen. Japanilaisjätin sivuilta ladattavalla ohjelmistolla tietokoneen usb-c-porttiin liitetty järjestelmäkamera hoitaa videostriimin.
Myös ainakin Fujilla, Panasonicilla ja Sonylla on niiden tiettyjä malleja tukevat vastaavat ohjelmistot. Nikonin vastaava tuli jakeluun marraskuussa 2020.
Softia kannattaa hakea kameran valmistajanimellä ja webcam utility -sanaparilla varmistaakseen, onko oma kameramalli tuettujen listalla.
Myös moniin kännyköihin saa striimauskameran ominaisuuden (tee haku webcam utility -sanaparilla).
Kauko Ollila
