Torsten Wasastjerna (1863–1924) on tunnettu suomalainen kultakauden taidemaalari, ja silti hän on suurelle yleisölle yllättävän tuntematon. Wasastjernan uran erikoisuus ovat opinnot, sillä hän on yksi koulutetuimmista klassikkotaiteilijoistamme ja valonkäsittelijänä virtuoosi.
Wasastjernan impressionistisesta tuotannosta muistetaan parhaiten maisemamaalaukset ja naishahmot. Taiteilijan teoksissa on hyvin kevyt, elegantti ja valoisa tunnelma.
Wasastjernan tunnetuimmat tuotantokaudet osuivat Suomen taiteen kultakauden huippuvuosikymmenille 1880- ja -90-luvuille.
Wasastjerna opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1879–1885, Helsingin yliopiston piirustussalissa 1883–1885 ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1885. Lisäksi hän opiskeli taidetta Düsseldorfin taideakatemiassa vuosina 1885–1888 ja neljä talvea Pariisissa.
Wasastjerna debytoi 1889 Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä isänsä veljen Oswaldin muotokuvalla. Koska muotokuvateos sai hyvän vastaanoton, taiteilijalta tilattiin useita muotokuvia.
Wasastjerna teki maalauksien lisäksi myös veistoksia ja pastelleja.Viimeisenä tuotantokautenaan taiteilija kiinnostui myös taidegrafiikasta.
Wasastjernan signeerauksessa usein tähti
Taiteilija signeerasi yleensä teoksensa nimellä T.Wasa ja tähti sukunimen loppuosan symbolina. Taiteilija saattoi myös signeerata T.W-na, jonka jälkeen tulee vuosiluku ja piste tai lyhyesti T.W ja tähti.
Wasastjerna voitti taidekilpailuissa 1891 ensimmäisen dukaattipalkinnon. Kyseessä oli Suomen taideyhdistyksen vuosittain jakama taidepalkinto alle 35-vuotiaalle taiteilijalle. Edeltävänä vuonna samaisen ensimmäisen palkinnon sai Elin Danielsson ja seuraavana vuonna Pekka Halonen.
Vuoden 1906 yksityisnäyttelyn jälkeen Wasastjernan ei esitellyt taidettaan pitkään aikaan. Vasta vuonna 1924 Suomen Taiteilijaseuran 60-vuotisnäyttelyssä oli näytillä seitsemän taiteilijan teosta, ja samana vuonna hänen yksityisnäyttelyssään oli esillä peräti 84 teosta.
Torsten Wasastjerna pystyi suvereenisti maalaamaan juuri sen, minkä halusi, ja samalla hän maalasi vain sitä, mikä kiinnosti häntä eniten. Tämä oman tien kulkeminen aikana, jolloin vahva poliittinen kansallisuusaate ja -identiteetti kulkivat käsikädessä nykytaiteen kehityksen kanssa, osoittautui hankalaksi valinnaksi hänen uransa kannalta.
Kansa janosi kotimaiselta taiteelta uutta, ja ulkomailla opiskelleilta taiteilijoilta odotettiin paljon. Wasastjerna ei uudistunut tarpeeksi, ja se vähensi hänen teostensa suosiota hänen omana aikanaan. Tämä on vaikuttanut vielä myöhemminkin siihen, etteivät hänen teostensa hinnat ole nousseet samalla tavalla kuin muiden klassikkoteosten hinnat.
Wasastjernan teoksia myyty edullisesti
Wasastjernan teoksia on myyty taidemarkkinoilla hämmästyttävän edullisesti. Hänen maisemamaalaustensa hinnat ovat olleet viime aikoina huutokaupoissa 500 euron tuntumassa. Taiteilijan kuolemasta on kulunut ensi vuonna sata vuotta.
Wasastjernan tekemät naishahmot ovat erityisen suosittuja, ja silti kaunis maalaus, jossa kolme naista tekee käsitöitä, ei löytänyt ostajaa, vaikka lähtöhinta oli vain 3 500–4 400 euroa. Hagelstamilla myytiin marraskuussa Wasastjernan suosittu naisaiheinen maalaus Mietteissä (1893) 4 000 eurolla.
Parhaimpien Wasastjernan maalausten hinnat ovat säilyneet melko samalla tasolla huutokaupoissa vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi vuonna 1999 Bukowskisilla huutokaupattiin noin 5 000 eurolla suurikokoinen Hangö Silversand -maalaus (1894). Vuotta aiemmin Bukowskisilla huutokaupattiin 6 700 eurolla keskikokoinen Niska-maalaus (1889).
En ole koskaan törmännyt Wasastjernan nimiin tehtyihin väärennöksiin. Joissakin teoksissa Wasastjernan teoksen aitoustodistuksen on kirjoittanut poika Lennart Wasastjerna.
Wasastjerna oli mestari luomaan kauniita valoilluusioita. Hyvässä sijoituskohteessa tämän taiteilijalle ominaisen tyylin pitäisi näkyä.
Sijoitusmielessä Wasastjerna tuotannosta kannattaisi hankkia 1880–1890-luvun naisaiheinen maalaus, jonka omistajahistoriassa kerrotaan, että kyseinen teos on mainittu tai ollut esillä hänen tuotantoaan käsittelevässä akateemisessa tutkimuksessa, kirjassa tai näyttelyssä.
Wasastjernan teosten omistajahistoriassa olisi hyvä olla myös merkintä siitä, että teos on esimerkiksi ollut esillä taiteilijan syntymän 100-vuotismuistonäyttelyssä Taidesalongissa vuonna 1963 ja Taidesalongissa vuonna 1997 sekä Turun taidemuseossa vuonna 1998.
Myös Espoon modernin taiteen museossa järjestetty näyttely (2008) tarjoaa hyvää tietoa teosten omistajahistoriasta. Villa Gyllenbergissä oli vuonna 2022 lähes puoli vuotta esillä laaja Wasastjernan tuotantoa käsittelevä Satujen ja fantasian maailma -näyttely. Tuolloin museossa esiteltiin useita Wasastjernan fantasiateoksia.
Wasastjernan tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa tutustua muun muassa Erkki Anttosen Villa Gyllenbergin näyttelyyn liittyvään kirjaan ja Johanna Kotilaisen taiteilijaa käsittelevään opinnäytetyöhön. Samoin Päivi Hovi-Wasastjernan teos Helsinki-Düsseldorf-Pariisi. Taiteilija Torsten Wasastjernan matkassa (2004) antaa paljon tietoa taiteilijan tuotannosta.
Pauliina Laitinen
Kirjoittaja on taidesijoittamisen asiantuntija ja filosofian tohtori
