Toyota Proace kilpailee hinnalla

Toisen sukupolven Proace näyttää terhakkaalta, mutta se ei tuo Toyotaa samalle viivalle tonniluokan pakujen kärkimallien kanssa. Proace tarvitseekin hintaetua kilpaillakseen Transitin, Viton ja Transporterin kanssa.

Toyota Hiace oli aikoinaan ikoninen pakettiauto, jonka asemaa sen ranskalaispohjainen seuraaja Proace ei saavuttanut. Eikä sitä saavuta uusikaan malli. Edeltäjänsä tapaan uusi Proace pohjaa Citroënia ja Peugeotia valmistavan PSA:n pakettiautoihin. Eroa on vain muotoilussa ja varustelussa, teknisesti Toyota on PSA:n autojen kaltainen.

Suomessa Toyota panostaa pakettiautoasiakkaiden palveluun. Jokaiseen 57:stä Suomen Toyota-myyntipisteestä on palkattu päätoiminen tavara-automyyjä, jonka palvelurepertuaariin kuuluvat tuotetuntemuksen ohella myös palvelutuotteet, rahoitusvaihtoehdot ja vero-osaaminen.

Toyotan pakettiautomallisto on suppea. Proacen kahdella eri akselivälillä ja kolmella pituudella se pyrkii vastaamaan kaikenlaisiin kuljetustarpeisiin. Korkeusvaihtoehtoja ei ole. Varustetasoja on vain yksi, jota voi täydentää kolmella varustepaketilla. Etuveto on ainoa vetotapa, takavetoisia tai nelivetoisia versioita ei ole tarjolla eikä tiettävästi tulossakaan.

Maahantuoja panostaa Proacen varusteluun työkaluna. Tarjolla on kuormatilan vanerointia, hyllyjä, kylmäauton varusteita ja muita kuljetusratkaisuja.

Entistä kapeampi

Kun tonniluokan myyntikärjessä Suomessa olevat kolme pakettiautomerkkiä tarjoavat yhä mukavampia ja ajamiseltaan henkilöautomaisempia pakuja, Toyota Proacessa on keskitytty kuljetuskykyyn. Mitään erityistä ylivoimaa Proacella ei kuitenkaan ole silläkään puolella.

Lyhyessä Proace Compactissa on 4,6 kuutiota tavaratilaa ja siihen mahtuu kaksi eurolavaa. Compactin akseliväli on lähellä lyhyttä Ford Transit Customia. Kun auton kokonaispituus on vain 4,6 metriä, Compact kilpailee pikemminkin pienemmän Transit-mallin Connectin kanssa.

Keskipitkä Proace on vain puolitoista senttiä lyhyttä Transit Customia lyhyempi. Siinä on tilaa tavaroille 5,3 kuutiota. Pitkä Proace on kolme senttiä lyhyempi kuin pitkä Transit Custom ja sen tavaratilan koko on 6,1 kuutiota. Molempien versioiden akseliväli on 2,5 senttiä lyhyempi kuin pitkässä Transit Customissa. Keskipitkään ja pitkään Toyotaan mahtuu kolme eurolavaa.

Proace Compactissa sivuovi on 745 millimetriä leveä ja kahdessa muussa 935 millimetriä, joten pitemmissä malleissa eurolava menee sivuovestakin sisään.

Leveyssuunnassa Proace on kaventunut edeltävästä mallista 4,6 senttiä. Kilpailijaan verrattaessa uusi Proace on 3,7 senttiä Transit Customia kapeampi.

Ohjaamossa puutteita

Edellisen Proacen ohjaamo oli avaran ja modernin tuntuinen. Ajoasento oli huomattavasti henkilöautomaisempi kuin Hiacessa ja istuinmukavuuskin oli kelvollinen. Kehitys ei ole jatkunut eikä uusi Proace tarjoa samanlaista mukavuutta ja käytännöllisyyttä kuin kilpailijamerkkien nykyiset pakettiautot.

Uuden Proacen ohjaamo tuntuu ahtaalta. Kuljettajan istuimen siirtovara pituussuunnassa loppuu jo 180-senttiseltä kuljettajalta ja takaseinä tulee vastaan, niin että selkänoja on pidettävä melko pystyssä. Vastaava ilmiö oli Ford Transiteissa joskus 1990-luvulla. Proacen kuskin pukki sopii lyhyille kuljettajille – vähän päälle 170-senttinen ajokaveri viihtyi Toyotan ratin takana hyvin ja piti myös istuinta mukavana.

Oikean käden kyynärnoja on aika heppoinen esimerkiksi Volkswagen Transporterin vastaavaan verrattuna.

Apumiehen istuin on Toyotassa karu. Selkänoja on varsin pystyssä ja istuinosa on lyhyt. Kolmelle henkilölle rekisteröidyn ohjaamon keskipaikka on käytännössä käyttökelvoton, koska vaihteenvalitsimen runko vie tilan vasemmalta jalalta ja selkänoja on kivikova. Leveyssuunnassakin tila loppuu kesken, jos matkustajat eivät ole langanlaihoja.

Säilytystilaa ohjaamossa on huonosti, muutamat tarjolla olevat lokerot ovat pieniä. Edes A4-kokoisille papereille tai tavaroille ei tunnu olevan missään tilaa. Takeille sentään on koukut takaseinässä.

Kulmikas luonteeltaan

Lehdistöesittelyssä koeajettavana oli keskipitkä Proace, joka 120-hevosvoimaisella moottorilla tullee olemaan malliston myydyin versio. Sen odotetaan vastaavan yli puolta Proacen myynnistä.

Ensikosketus Proaceen on kulmikas. Kytkinpoljin ottaa niin alhaalta kiinni, että vastaavaa ei ole tullut 1988-mallisen Lancia Theman jälkeen vastaan. Jarrupoljin puree terävästi ja vaihteensiirto on raskaansorttinen.

Moottori vastaa hyvin kaasupolkimen käskyihin, mutta suorituskyvyltään 120-hevosvoimainen turbodiesel tuntuu perinteisen pakettiautomaiselta. Samanlaista jouheutta kuin Fordin uusissa EcoBlue-koneissa siinä ei ole. Proacen kiihtyvyysarvot nollasta sataan kuitenkin kertovat, että tosiasiassa Toyota liikkuu aika ripeästi.

Proacen ranskalaiskoneiden hiilidioksidipäästöt on saatu kohtalaisen alhaisiksi, ne liikkuvat 133 ja 155 gramman välillä kilometriä kohden. Koeajossa 120-hevosvoimainen keskipitkä Proace kulutti 300 tavarakilon ja kahden ihmisen kuormalla 6,2 litraa/100 km.

Ajettavuudeltaan Proace on aivan kelvollinen. Ohjaus tuntuu luontevalta ja ajo-ominaisuudet ovat pakettiautoksi asiallisen hyvät. Toyota on myös suuntavakaa.

Proacen hyviä puolia on sen ketteryys etuvetoiseksi autoksi: lyhyen Compact-version kääntösäde on vain 11,3 metriä. Koeajossa olleella keskipitkälläkin versiolla u-käännökset onnistuivat odotettua pienemmässä tilassa.

Mikään erityisen hiljainen Proace ei ole, mutta aivan kelvollinen melutasoltaan.

Tuhansia euroja halvempi

Käsisäätöinen ilmastointilaite, lisälämmitin, vakionopeussäädin, audiojärjestelmä, ajonestolaite ja viilennetty hansikaslokero kuuluvat Proacen vakiovarusteisiin. Samoin Smart Cargo -varusteet ovat vakiona: ylöstaittuva etumatkustajan istuin ja keski-istuimen selkänojasta kääntyvä, taittuva pöytätaso.

Toyotan onneksi Proacella on hintaetu puolellaan. Kun 120-hevosvoimainen pitkä Proace maksaa 31 972 euroa, 130-hevosvoimainen pitkä Ford Transit Custom maksaa 35 504 euroa ja 140-hevosvoimainen pitkä Volkswagen Transporter 38 513 euroa.

Perinteisellä momentinmuuntimella toimivan kuusivaihteisen automaattivaihteiston saa vain 180-hevosvoimaiseen versioon, jolloin Proacen hinta kohoaa keskipitkänä 34 548 euroon ja pitkänä 35 984 euroon. Silti Proace on tuhansia euroja halvempi kuin 150-hevosvoimainen Volkswagen Transporter, joka maksaa DSG-kaksoiskytkinautomaattivaihteistolla keskipitkänä 40 603 euroa tai 204-hevosvoimaisella koneella 45 857 euroa.

Vastinetta rahalle

Keski- ja Etelä-Euroopassa pakettiautot ovat pääsääntöisesti vaatimattomammin varusteltuja kuin meillä Suomessa. Silti on hämmästyttävää, kuinka karun pakettiauton ranskalaiset ovat suunnitelleet ja kuinka siitä puuttuvat kaikki heille tyypilliset uudet innovaatiot. Ohjaamo ei anna Toyotalle mahdollisuuksia luoda kuskille ja apumiehelle yhtä mukavia työtiloja kuin kilpailijoilla. Se, että kuormakirjoille ja muille tavaroille ei ohjaamossa ole tiloja, tuntuu käsittämättömältä. Toyota Proace on kilpailijoita edullisempi, joten sikäli se antaa vastinetta rahalle, mutta varsinkin pitkien etäisyyksien matka-ajossa kilpailijoiden pakettiautot ovat mukavampia.

PLUSSAT

+ Pieni kääntösäde
+ Asiallinen ajettavuus
+ Kiihtyvyys numeroina 

MIINUKSET

- Ankeat istuimet ja istuintilat
- Kankeahko vaihteensiirto
- Huonosti pientä säilytystilaa 

TEKNIIKKAA

Juha Partanen 

Esittelyssä Ford Transit