Tämä vuosi tuonee Suomeen kokonaan uusia huutokohteita, jos ja kun viinihuutokauppojen järjestäminen vihdoinkin sallitaan.
Suomalaiseen huutokauppakulttuuriin on tulossa periaatteessa merkittävä muutos, kun alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä Alkolle annetaan vihdoin mahdollisuus järjestää viinihuutokauppoja.
Merkillinen holhousyhteiskunnan aikainen kielto poistunee lakiuudistuksen myötä, mutta koska uudistukseen sisältyy myös melkoisia alkoholikauppaan liittyviä vapautuksia, uudistuksen sisältö samoin kuin toteuttamisajankohtakaan eivät ole vielä varmistuneet.
Luonnos hallituksen esitykseksi on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle marraskuun loppupuolella, ja lausuntojen jättöaika on viimeistään 16.1.2017. Tämän jälkeen esitystä viimeistellään, ja lakiuudistus voinee astua voimaan jopa niin, että tämän vuoden alla voitaisiin Suomessakin järjestää ensimmäiset viinihuutokaupat.
Suuren maailman viinihuutokaupoissa on viinipullosta maksettu jopa 875 000 euroa, mutta täällä selvitään varmastikin kohtuullisemmilla hinnoilla. Toisaalta yllätysostajia voi tulla vaikkapa Venäjältä.
Luulisi, että viinihuutokauppaan voisi ottaa mukaan myös väkevät juomat, kuten mm. Ruotsissa tehdään. Alkon ruotsalainen vastine Systembolaget ja sen viinihuutokaupathan ovat olleet lainvalmistelutyön esikuvana.
Ruotsissa Systembolaget itse ei viinihuutokauppoja sinänsä järjestä, vaan tekee teknistä yhteistyötä Stockholms Auktionsverkin kanssa, joka järjesti viimeksi sellaisen joulun alla. Se on vuoden 12 viinihuutokaupasta merkittävin, ja siellä oli tarjolla lähes 800 huutokohdetta, joista moni koostui useista pulloista niin viinejä kuin väkevämpiäkin. Myynnin arvo kohosi noin 400 000 euroon.
Tosi harvinaisuuksia olivat esimerkiksi de Luze -konjakki vuodelta 1854, Tawny-portviini vuodelta 1855, joka on pullotettu kristallikarahviin 2010 sekä Mouton Rothchild -punaviini vuodelta 1948.
Esimerkiksi portviini maksoi huutomaksuineen runsaat 2 000 euroa. Liian kallis juotavaksi olisi ollut myös ”Macallan 60 Years Old Lalique Decanter”. Tämä viskipullo on yksi 400 numeroidusta pullosta, jotka on pakattu hienoon mustaksi lakattuun puukoteloon. Se olikin tarjolla olevista kallein huutokohde noin 25 000 euron lähtöhinnallaan. Siitä tarjottiin yli 10 000 euroa, mutta tarjous oli liian alhainen hyväksyttäväksi.
Toisaalta kaikki eivät menneet kalliilla. Esimerkiksi 10 vuotta vanhaa skottilaista yksimallasviskiä 1980-luvulta sai ostettua noin 60 eurolla/litran pullo.
Suurin osa viinitarjonnasta oli halpoja ja ”halpoja” laatuviinejä. Olipa mukana 24 pullon erä belgialaista 10,2-prosenttista Westvleteren-oluttakin alkuperäislaatikossa. Se ainakaan ei ollut tarkoitettu sijoituskohteeksi, vaan juotavaksi, koska parasta ennen päiväys oli merkitty 2017 huhtikuun alkuun. Yksityisessä kellarissa oikeassa viileydessä säilytetyistä oluista maksettiin lähes 400 euroa.
Juuri takuu oikeanlaisesta säilytyksestä tuntuu olevan erittäin tärkeä kansainvälisissä viinihuutokaupoissa. Suomessakaan tuskin huutokaupattavaksi otetaan mitä tahansa viiniputelia, joka Alkon tiskille tuodaan jälleen myytäväksi, eli lestinheittäjille säilyvät omat markkinansa.
Nukkekodista maksettiin lähes 10 000 euroa
Joulun alla pidetyissä huutokaupoissa omistajaa vaihtoi useampikin todella erikoinen kohde. Oli kansallisrunoilijamme haulikko – josta käytiin kovaa kilpahuutoa – ja ennen näkemätön nukkekoti, josta maksettiin liki 10 000 euroa.
Nukkekodista ei Suomessa varmastikaan ole maksettu aiemmin sellaista hintaa kuin mitä Helanderin joulukuun huutokaupassa. Tämän monikerroksisen ja pieniä yksityiskohtia myöten pikkutarkasti suunnitellut nukkekodin hinnaksi muodostui hieman alle 10 000 euroa. Nukkekodin olivat suunnitelleet ja pitkälti koostaneetkin Kari ja Emma Fall.
Emman Fallin suunnittelemia ja valmistamia hienoja nukkejakin oli tarjolla runsaasti, mutta ilmeisesti valvottu hinta eli minimihinta koettiin liian korkeaksi, ja suurin osa jäi myymättä.
Helanderilla oli myynnissä muitakin uskomattomia kohteita: esimerkiksi valtaisat huonekalut ja matto Suomi-yhtiöiden jäämistöstä. Suomalainen käsin solmittu matto pituudeltaan 9,5 metriä ja leveydeltään 366 cm maksoi huutomaksuineen lähes nukkekodin verran eli noin 9 000 euroa.
Runoilijan ase
Bukowskisin Helsingin Klassisessa huutokaupassa myytiin joulun alla aseharvinaisuus. Harvinaiseksi aseen teki nimenomaan se, että se on kuulunut aikoinaan kansallisrunoilijallemme Johan Ludvig Runebergille.
Haulikko on belgialaisvalmisteinen mustaruutiase arviolta 1840-luvulta, koska siinä on Isak Carlstedtin tekemät hopealyötit merkinnällä Porvoo 1848. Tuona vuonna Runeberg julkaisi ensimmäisen osan Vänrikki Stoolin tarinoistaan. Runokokoelman avausrunosta Maamme – ”Vårt Land” – tulikin Fredrik Paciuksen säveltämänä Suomen kansallislaulu.
Aseen arviohinta oli 1 500–2 000 euroa, mutta siitä käytiin todella kovaa kilpahuutoa, ja viimeisen neljän minuutin aikana se kallistui yli 2 000 euroa päätyen 5 500 euron vasarahintaan. Kun tämän päälle tulivat vielä huutokauppamaksut, ostaja maksoi siitä noin 6 500 euroa.
Ase ei ollut pelkästään koriste, sillä Runeberg harrasti metsästystäkin. Metsästysretkellä 1863 hän sai aivoverenvuodon ja halvaantui ja vietti loppuelämänsä pitkälti vuodepotilaana.
Linnun munat
Ruotsin huutokaupoissa oli joulukuussa tarjolla jälleen muutamia suomalaisia kuriositeetteja. Uppsala Auktionskammaren huutokaupassa oli myynnissä kaksi Alva Aallon suunnittelemaa oven vedintä. Ne ovat Valaistustyön valmistamia 1950-luvulla, ja materiaalina on patinoitu pronssi. Pituus on 24 cm. Huutomaksuineen näiden hinnaksi muodostui yhteensä noin 1 800 euroa. Lähes kaikki Alvar Aaltoon liittyvä menee huutokaupoissa kaupaksi ja usein vielä koviin hintoihin. Aallon ovenvetimiä on ollut myynnissä aiemminkin Lontoon design-huutokauppoja myöten.
Stockholms Auktionsverkin erikoishuutokaupassa, jossa myytiin karttoja ja vanhoja kirjoja, oli myynnissä muutama suomalainen kirjaharvinaisuus, mm. Gösta Sundmanin ja J.A. Palménin teos Suomen lintujen munista. Se oli alan uranuurtava teos, jonka hinta nousi kuluneesta ulkonäöstään huolimatta lähes 500 euroon.
Toinen luonnontieteellinen ja arvostettu julkaisu oli Wilhelm von Wrightin kalakirja "Skandinaviens fiskar målade efter lefvande exemplar och ritade på sten” vuosilta 1836–1857.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.