Kylmät säät ja talvinen keli eivät ole este työmatkapyöräilylle, jos varusteet ovat kunnossa. Alkuun pääsee kokeilemalla ja hyödyt tuntuvat nopeasti: ajatus juoksee terävämmin ja reitin sekä aikataulun voi valita itse.
Aamulla aivot ovat hereillä töihin tullessa ja kotimatkalla työajatukset tyhjenevät päästä. Kun liikuntaa tulee työmatkoilla, iltaan jää enemmän vapaa-aikaa. Näin oululainen Liisa Peltola, 39, listaa työmatkapyöräilyn hyötyjä.
Hän kulkee 16 kilometrin työmatkansa pyörällä myös talvisin – aina silloin, kun työpaikalla on tarvetta käydä eli kerran viikossa tai parissa.
Etätyöaamuinakin hän saattaa ajaa pienen ”työmatkan” ulkona. Se voi olla kaksi tai 12 kilometriä, esimerkiksi piipahdus fatbikellä eli läskipyörällä metsän läpi meren rantaan raikasta ilmaa nuuhkimaan.
”Sen jälkeen on makeaa aloittaa työt.”
Peltola innostui pyöräilystä seitsemän vuotta sitten kokeiltuaan puolisonsa cyclocrosspyörää. Sitä ennen hän oli muutamia kertoja ajanut työmatkaa kolmivaihteisella mummopyörällä, mutta paremmin rullaava ajopeli koukutti lajin pariin.
Pian tulivat ympärivuotiset ryhmälenkit munkkikahveineen. Kahdesti Peltola on ollut mukana Team Rynkebyn hyväntekeväisyysajoporukassa. Hankkeessa kerätään varoja syöpäsairaille lapsille ja ajetaan pyörällä Suomesta Pariisiin.
”Lähipiiri on ihmetellyt, miten olen hurahtanut ajamiseen. Perhe ja kaverit eivät olisi nuoruudessani tätä uskoneet – joku on mennyt vinksalleen päässä”, Peltola nauraa.
Hän jakaa pyöräilyn ilosanomaa myös omalla Instagram-tilillään näyttääkseen, että tavallinen pulliainenkin pystyy liikkumaan pyörällä, myös perheen kanssa.
Helsinkiläinen Pekka Eronenkin, 66, alkoi kulkea työmatkansa pyörällä ympärivuotisesti seitsemän vuotta sitten. Samoihin aikoihin hän löysi uudestaan nuoruudesta tutut pyörälenkit ja alkoi osallistua pitkille porukkalenkeille ja erilaisiin pyöräilytapahtumiin, talvisaikaankin. Talvilenkit madalsivat henkistä kynnystä muuhunkin talvipyöräilyyn.
”Ensimmäisen lenkkitalven jälkeen ei pelottanut ajaa työmatkaa pakkasessa”, hän kertoo.
Erosen työmatkalla on mittaa viisi kilometriä. Kesällä siihen kuluu 20 minuuttia ja talvella viitisen minuuttia pidempään. Pyöräilyn etuna kaupungissa hän pitää nopeutta ja riippumattomuutta joukkoliikenteen aikatauluista. Samalla säästyy kausilipun hankkimiselta.
”Työmatkojen polkemisesta on tullut normaali tapa toimia, jota ei ajattele sen enempää. Kun muutaman kerran on ajanut, miettii miksei ole aloittanut aikaisemmin”, Eronen sanoo.
Pyörä ja varusteet kuntoon
Talvinen työmatka-ajo vaatii alkuun muutamia varusteita, mutta Eronen painottaa, että alkuun pääsee hyvin tavallisen urheilukaupan valikoimalla. Sopivia tarvikkeita ja vaatteita voi hankkia tarpeen mukaan, ja niillä pärjää usein pitkälle, kun hankinnat on kerran tehnyt.
”Kun aloitin ajamaan talvella, investoin ensin älyttömästi vaatteisiin, mutta nyt en ole ostanut moneen vuoteen mitään. Ennemmin olen jakanut tavaraa pois, kun vähemmälläkin pärjää.”
Talvivarusteita on tarjolla paljon ja kokemus auttaa niiden valinnassa, mutta vinkkejä voi kysyä muilta talvipyöräilijöiltä lähipiiristä tai esimerkiksi someryhmistä ja blogeista – suosituksia eri suuntiin löytyy kosolti.
Mitä päälle?
Kerrospukeutuminen ja tuulenpitävyys ovat hyvä lähtökohta talvipyöräilyvaatteissa. Eronen polkee töihin aina siviilivaatteissa, mutta pukee talvella päällimmäiseksi kevyen untuva- tai goretex-pyöräilytakin, joiden alle mahtuu tarvittaessa riittävästi muuta. Huppu ja heijastimet tekevät niistä monikäyttöisiä.
Joskus tarvitaan myös sadehousuja sekä -takkia, ja kylmällä ajokäyttöön tarkoitetut talvituulihousut ovat toimiva ratkaisu.
Pakkasella Eronen ottaa käyttöön merinokerrastot. Erilaiset kerrastovaihtoehdot tuovat pelivaraa lämpötilojen vaihteluun ja jotkut niistä pitävät jopa tuulta.
Peltolan työmatkoilla on mittaa sen verran, että hän käyttää niillä samoja varusteita, kuin pidemmillä lenkeillä. Se tarkoittaa pitkiä talviajohousuja ja kovalla pakkasella toppasortseja tai lyhyitä ajohousuja lisälämmikkeenä.
Sääriä suojaavat pitkävartiset villasukat. Kosteutta pois iholta siirtävän merinoaluspaidan lisäksi hän käyttää eripaksuisia fleecepaitoja ohuen talvitakin alla. Sen päälle tulee tarvittaessa vielä ohut tuuliliivi.
Varpaat lämpimänä
Varpaat ja sormet paleltuvat talviajossa usein ensimmäisenä. Peltola suosii työmatkoillakin talvikäyttöön tarkoitettuja pyöräilykenkiä, joissa on erillinen sisähuopakenkä. Lisänä ovat akkulämmitteiset sukat.
Eronen käyttää niin väljiä kenkiä, että niihin mahtuvat villasukat. Jos käyttää ajokenkiä, niiden päälle voi pukea lisäksi kengänsuojat, joita löytyy monenlaisella vuorilla – myös akkulämmitteisenä.
Lyhyemmillä työmatkoilla toimivat erilaiset tuulta pitävät jalkineet, joissa on tukeva pohja. Se auttaa voiman välittymisessä polkimiin.
Kerroksia käsiin
Nopea keino suojata sormia kylmältä ovat ohuet sormikkaat riittävän suurten käsineiden alla.
Sekä Peltola että Eronen käyttävät usein talviajossa kolmisormisia, niin sanottuja hummerihanskoja, joissa etu- ja keskisormi sekä nimetön ja pikkurilli on niputettu yhteen. Ratkaisu on lämpimämpi kuin hansikas, mutta pyörän käsittelyssä kätevämpi kuin rukkanen. Kunnon nahkarukkasetkin saavat molemmilta suositukset.
Kylmällä säällä lenkkeillessään Eronen saattaa vetää hummerihanskan päälle erikseen myytävän tuulisuojuksen. Peltola on toisinaan hyödyntänyt myös kertakäyttöisiä lämmittimiä käsineiden sisällä.
Kylmäsormisimmille lisäavuksi voivat olla akkulämmitteiset käsineet tai pyörän tangon päälle puettavat, viimalta suojaavat neopreenimuhvit, joita myydään bar mittsien nimellä.
Kypärän alle lämmikettä
Pää luovuttaa paljon lämpöä, eli sen suojaaminen talviajossa on tärkeää. Eronen pukee kypärän alle yhden tai kaksi ohutta kypäräpipoa, jotka ovat merinovillaa tai tuulenpitävää materiaalia. Kovimmilla pakkasilla vuorillinen, korvat peittävä ajolakkikin on paikallaan.
Peltola etsii paraikaa kypärähuppua, joka suojaisi posket kunnolla. Malleja on monenlaisia ja myös suun peittävälle hupulle voisi olla tarvetta. Erityisen kylmissä oloissa käyttöön voi ottaa suun ja nenän päälle puettavan hengityksenlämmittimen.
Silmiä kannattaa talvella suojata viimalta ajolaseilla, joita saa myös kirkkailla ja keltaisilla linsseillä. Ne ovat paikallaan räntäsateessa, ja toisaalta estävät silmien valumista. Lasien huurtumista voi ehkäistä linsseihin levitettävillä suihkeilla.
Silmälasien käyttäjille on markkinoilla laseja, joiden linsseihin tai erilliseen adapteriin voidaan hioa voimakkuudet.
Pyörän talvivarusteet
Eronen taittaa talviset työmatkansa hybridimallisella pyörällä, Peltola tavallisesti gravelpyörällä ja joskus läskipyörällä. Molemmilla kelpaa kyntää talviseen vastatuuleen, joka rannikolla hyydyttää polkemista. Jotta polkeminen ei mene pelkäksi junnaamiseksi, kampikierroksia on hyvä koittaa pitää ylhäällä.
Sekä Eronen että Peltola suosivat nastarenkaita turvana liukkaalla kelillä. Talviajo jäisellä tiellä vaatii erityistä huolellisuutta. Mustan jään lisäksi petollisia voivat olla esimerkiksi lumen alla piilevät jääpolanteet, jos pyörää ei pääse hyppäyttämään niistä yli.
Renkaiden lisäksi keskeisiä pyörän talvivarusteita ovat hyvät lokasuojat, heijastimet sekä tehokkaat lamput eteen ja taakse. Jos matkalla on tarvetta juoda, termosajopullo tai takin alle puettava juomareppu auttavat.
Reitti pohdinnassa
Talvisella säällä työmatkareitin valintaa täytyy toisinaan miettiä uudella tavalla. Peltola suosii tavallisella työmatkallaan talvikaudella etenkin niitä väyliä, jotka huolletaan ensimmäisinä.
”Oulussa pyörätiet ja niiden huolto ovat priimaa. Pääväyliä pidetään erittäin hyvässä kunnossa.”
Eronen pitää Helsingin kantakaupungin Viiskulmassa levykauppaa, jonka aukioloajat mahdollistavat sen, ettei liikkeellä tarvitse olla ani varhain. Näin pyörätiet on talvella yleensä jo ehditty aurata, ennen kuin hän lähtee ulos. Joskus lumen takia on silti ollut pakko polkea pätkä reitistä ajoradalla. Tutulla reitillä Eronen tuntee potentiaalisesti hankalat ja liukkaat paikat hyvin.
”Kauniina kesäaamuina saatan heittää tulomatkalla pidemmän lenkin huvin vuoksi, mutta huonolla kelillä haluan päästä mahdollisimman suoraan sisälle, eli ajan samaa reittiä mennen tullen.”
Hyytyykö pyörä?
Pyörän lukitseminen turvallisesti työpäivän ajaksi on tärkeää, mutta talvella on hyvä miettiä sitäkin, etteivät jarrut ja vaihteet pääse päivän aikana jäätymään.
Peltola vei edellisessä työpaikassaan pyörän joskus hetkeksi sisälle sulamaan jäisestä tihkusateesta, ja Eronen on ratkaissut pulman kantamalla pyörän päivittäin liikkeensä takahuoneeseen.
”Putsaan pyörän tiskiharjalla niin, että sisään tulee mahdollisimman vähän lunta tai loskaa. Lattialle laitan sanomalehteä, joka imee kosteuden ja on helppo viedä roskiin. Hiekat saa sen jälkeen imuroitua pois.”
Muista huolto
Talvisaikaan pyörään kertyy helposti kuraa ja se voi olla suolauksen armoilla, joten pesemistä ei kannata unohtaa. Hiekkainen ketju kuluu nopeammin ja rapa syö rattaidenkin käyttöikää. Olennaista on tietysti myös rasvata ketjut pesun jälkeen.
Eronen huuhtelee pyöräänsä välillä kerrostaloasuntonsa suihkussa, mutta perusteellisempaan puhdistukseen ulkona hän hyödyntää käsikäyttöistä painepumppua.
Jos vesiletkua ei ulkona talvella ole käytössä, avuksi voi hankkia myös kannettavan, vesisäiliöllisen matalapainepesurin. Liian korkea paine voi tehdä hallaa esimerkiksi pyörän laakereille.
Pyörä kannattaa lisäksi huollattaa syksyllä, jolloin pyöräliikkeissä on usein kevättä vähemmän kiire. Näin muun muassa jarrujen ja vaihteiden toimivuus pysyy hyvänä talvellakin.
Vaihtovaatteet ja suihku pelastavat
Vaikka työmatka olisi lyhyt, hiki tulee helposti etenkin talvella. Kuivia vaihtovaatteita on siis hyvä olla käsillä. Tämä auttaa silloinkin, jos matkalla pidettyjä vaatteita ei saa päivän aikana kuivumaan. Pika-apuna vaatekerrosten kuivatteluun voi käyttää ylimääräisiä henkareita, jos kuivauskaappia tai pyykkinarua ei ole saatavilla.
Liisa Peltola pääsee työpaikallaan suihkuun, ja hän on kehitellyt itselleen sopivat rutiinit, jotta laittautuminen sujuu mahdollisimman nopeasti.
”Ajan joka tapauksessa pää märkänä, niin helpommalla pääsee, kun peseytyy kokonaan.”
Jos hikistä tukkaa ei halua tai voi työpaikalla pestä, pika-apuna voi kokeilla kuivasampoota tai hien kuivattamista hiustenkuivaimella.
Minna Uusivirta
