Mercedes-Benzin B-sarja on säilyttänyt tila-automaisen ilmeensä, vaikka sen edustama autoluokka ei enää olekaan muodissa. Mutta tuntuu siltä kuin uusi B-sarjalainen ei olisi enää yhtä mukava auto kuin edeltäjänsä.
Kun ensimmäinen B-sarja esiteltiin vuonna 2005, Mercedes-Benzillä meni huonosti. A-sarjalaisen kaatuminen hirvenväistökokeessa ja Mercedeksen laatuongelmat olivat vielä tuoreessa muistissa. Yhtiölläkin meni huonosti.
B-malli uusiutui vuonna 2012, ja nyt käsillä on B-sarjan kolmas sukupolvi. Daimler-Benzillä menee tänä päivänä paljon paremmin kuin neljätoista vuotta sitten. Surkea fuusio Chryslerin kanssa on taaksejäänyttä elämää.
Vaikka tila-autot eivät enää ole muodikkaita – mikä on aika hullua – saksalaisvalmistajat tekevät niitä edelleen ja ranskalaisillakin on pari vaihtoehtoa tarjottavanaan.
Volkswagen on ristinyt Golfin tila-autoversion Sportsvaniksi, vaikka auto ei ole erityisen sporttinen eikä se ole van eli pakettiauto. BMW puolestaan kutsuu 2-sarjaansa Active Toureriksi.
Nyt Mercedes-Benz on hionut B-sarjaansa entistä menevämmän näköiseksi, mutta miltään sporttivehkeeltä se ei edelleenkään näytä eikä tunnu.
Pelkistetty ohjaamo
Uuden B-mallin isojen turbiinimaisten venttiilien hallitsema ohjaamonäkymä on pelkistetyn karu, leveä litteä näyttötaulu ei näytä B-sarjalaisessa yhtä tyylikkäältä kuin A-sarjan autossa. Kuljettajan ympäristö ei nuortenkaan koeajajien mielestä näyttänyt vetoavalta, heidän mielestään B-Mersussa ei ole samanlaista modernia fiilistä kuin A-mallissa.
Naiskuljettaja kehui näkyvyyttä ulos Mercedes-Benzin ohjaamosta ja piti niin ohjaus- kuin poljintuntumaa miellyttävänä.
Mercedes-Benzin ohjauksen palautuksessa on ripaus keinotekoisen tuntuista jousimaisuutta, mutta kokonaisuutena ohjaus toimii täsmällisesti ja Mersu ohjautuu riittävän tarkasti. Ohjaus mukautuu hyvin myös vauhdikkaaseen ajoon.
Ohjauksen jouheus vähenee Sport-moodilla ja tunto heikkenee. B-sarjalainen ei ole siinä määrin urheilullinen auto, että suurempi ohjausvaste parantaisi ajettavuutta.
Aiemmin Mersuissa pikkuviiksessä ollut vakionopeussäädin on nyt hyvin käsillä ratin vasemmassa puolassa, mutta valitun vauhdin nopeuttaminen tai hidastaminen toimii sekavasti.
Sekopäinen mittaristo
Koeajoautossa oli Mercedeksen digikojelaudan keskimmäisen tason versio, jonka mittaristo on aika ankea perinteisiin analogisiin mittareihin verrattuna. Kerrallaan näkyvissä on vain yksi iso mittari kun yleensä niitä on vähintään kaksi, usein kolme ja Porschessa jopa viisi.
Mercedeksen mittaritaulun toimintalogiikka on raivostuttavan kummallinen – sen kanssa on usein hukassa toisin kuin kilpailijoiden autoissa. Kun yrittää vaihtaa ainokaisen mittarin näkymää, se ei aina onnistukaan.
Mittariston logiikka ei auennut viikon koeajon aikana, ja sen kanssa on oltu ihmeissään parin kollegankin kanssa, kun ollaan oltu yhdessä liikkeellä. Kun erehtyy valitsemaan ajodynamiikan näytön, siitä ei tunnu millään pääsevän takaisin tavallisiin mittareihin. Sitä oikein huokaisi helpotuksesta, kun sai vihdoin eteensä kunnon kierroslukumittarin ja pääsi eroon G-voimien mukaan heiluvasta punaisesta pallosta.
Koeajon loppupuolella B-sarjalaisen sekopäiseen mittaristoon ilmestyi ekomittari, joka ei vaihtunut kierrosluku- tai nopeusmittariin vaikka kuinka koetti valikoiden kautta antaa näytölle käskyjä. Lopulta ekomittari muuttui kulutusmittariksi, joka ei ilahduttanut yhtään edeltäjäänsä enempää.
Keskusnäytönkin käyttäminen on joissain Mercedes-Benzin malleissa ollut sekavaa, mutta B-sarjalaisessa sen toimintoja on kohtalaisen helppo ohjata keskikonsolissa olevan sormella käytettävän hiirimaton tapaisen kosketuslevyn avulla.
Kovat istuimet
Uuden B-sarjalaisen istuimet näyttävät paremmilta kuin miltä ne tuntuvat: istuimet ovat liian kovat ja paksuuden ohella korkeussuunnassa säädettävä ristiseläntuki tuntuu kivikovalta – siksi sen mielellään säätää mahdollisimman paljon pois päältä. Istuimia kannattaa kokeilla vähintään 50 kilometrin matka, että saa jonkinlaisen kuvan siitä, miltä ne tuntuvat käytössä.
Kuljettajan istuimessa on ristiselän tuen säätöjen lisäksi muutenkin monipuolisesti säätöjä, istuinosan kaltevuutta voi säätää etureunan korkeutta liikuttavalla säätöpyörällä ja selkänojan kallistuskulman säätö toimii sekin rullalla portaattomasti.
Korkeussuunnassa B-sarjalaisessa on hyvin tilaa niin edessä kuin takanakin. Varaa olisi ollut nostaa takapenkki korkeammalle kuin mitä on tehty. Nyt takaistuimien reunapaikoilla kyllä istuu, mutta keskimittaisella miehellä istuinkorkeus saisi olla suurempi.
Takapenkillä on avara tunnelma ja sieltä on hyvä näkyvyys ulos, mutta istuimet ovat huonot takanakin. Kun monissa nykyautoissa takapenkin istuinosa on liikaa taakse kallistettu, niin uudessa B-sarjan Mercedeksessä se on liiankin vaakasuorassa. Pieni taaksepäin kallistaminen olisi parantanut istuinmukavuutta.
Etuistuinten takaseinän kovera muoto antaa lisää tilaa takamatkustajien jaloille. Ylipäätään suunnittelijat ovat osanneet miettiä, missä tilaa tarvitaan, ja tilankäyttö on hyvällä muotoilulla saatu maksimoitua.
Takapenkin turvavöiden soljille on kolot, joihin ne voi laittaa silloin, kun vyöt eivät ole käytössä.
Karua kulkua
Edellisen sukupolven B-mallin hyvä jousitusmukavuus on vaihtunut hieman täristäväksi alustaksi – esimerkiksi Hämeenlinnan moottoritiellä Mersu täristää yllättävän paljon.
Ylipäätään epätasaisella pinnalla B-Mercedeksen kulku on tiukan alustan vuoksi töpöttelevää, vaikka alla on 55-sarjan renkaat. Kovat istuimetkaan eivät yhtään pehmennä matkustamoon välittyviä iskuja ja tärinöitä. Karun tuntuisesta kulusta puuttuu hienostunutta joustoa ja pehmeyttä.
Moottoritieajossa B-sarjalainen on vakaa ja eleetön ajettava kaikilla ajomoodeilla. Muissakin ympäristöissä Mersu on rento ajopeli, sen kanssa ei tarvitse nähdä vaivaa missään suhteessa, mutta toisaalta tuntuu siltä, että B-sarjalaisen ajamisella ei ole kuljettajalle mitään annettavaa.
Vauhdilla tiukkaan mutkaan käännettäessä B-sarjalainen osoittautuu puskevaksi ja samaan tapaan jäykähköksi kääntyjäksi kuin A-sarjan Mercedes-Benz.
Erittäin mutkaisella, mäkisellä ja huonopintaisella kantatiellä B-sarjalaisesta kuitenkin paljastuu uusia luonteenpiirteitä. Kovassa vauhdissa Sport-ajomoodilla Mersu alkaa elää, alusta alkaa tuntua elastiselta ja autosta löytyy luonnetta.
Comfort-moodilla automaattivaihteisto pitää kierroksia niin alhaalla, että B on hyhmäisen tuntuinen ja käyttäytyy vetelästi, mutta S-asennossa erinomaisesti toimivassa dieselkoneessa on koko ajan riittävästi kierroksia ja sen hyvän reagoinnin ansiosta ohjausliikkeitä voi tehostaa kaasupolkimen aktiivisella käytöllä.
Tällöin B-Mersu osoittautuu todella hyvin tieprofiiliin mukautuvaksi autoksi, vaikka sen kori tila-automaisille ajokeille luonteenomaisesti nojaakin aika raskaasti ulkokaarteen puolelle ja kaikkein kovimmassa vauhdissa sen puolen takapyörän suuntaan. Ohjaustuntuma paranee, kun vauhtia suhteessa tieprofiiliin on tarpeeksi paljon.
Niin hauskaa kuin tällainen ajettavuus onkin, B-sarjan luonteeseen sopisi vähemmän täristävä alusta vaikka se sitten söisikin mutkatieajettavuutta.
Hieno moottori
Mercedes-Benzin uusi diesel on hieno voimanlähde. Se käyttäytyy bensiinimoottorimaisesti, lähtee vetämään vaivattoman tuntuisesti ja ottaa hyvin kierroksia.
Sport-ajotila terävöittää selvästi moottorin muutenkin hyvää reagointia. Korkeilla kierroksilla ei kuitenkaan ole mukavaa ajaa muuten kuin todella reippaalla vauhdilla mentäessä.
Uusi 8-vaihteinen kaksoiskytkinautomaattivaihteisto vaihtaa varsin sulavasti ja täydentää hyvin modernin dieselmoottorin luonnetta. Sen sijaan pienen bensakoneen yhteydessä B 180 -mallissa oleva Getragin automaattilaatikko sai ainakin Tekniikan Maailman koeajossa moitteita. B-sarjalainen kannattaa ehdottomasti koeajaa juuri sillä moottori-vaihteisto-yhdistelmällä, jonka ostaminen on harkinnassa.
Hyvästä suorituskyvystään huolimatta Mercedes-Benzin dieselmoottori on taloudellinen, tasaisessa moottoritieajossa B-sarjalainen kulutti dieseliä vain 4,5 litraa sadalla kilometrillä.
Koko koeajon keskikulutus oli sekin vain 5,6 litraa per 100 kilometriä, mikä kovavauhtisen kantatieajon ja kaupunkiajon suuren osuuden huomioon ottaen on vähän.
Moottori ei melua, mutta rengasmelua on maltillisista 205/55 R 17 -koon renkaista huolimatta.
Raivopäinen avustin
B-sarjan Mercedes-Benzissä on sama veret seisauttava kaista-avustin kuin A-sarjalaisessa. Vehon talviajopäivässä selvisi todennäköinen syykin älyttömästi toimivaan vekottimeen: maahantuojan edustajan mukaan pieneenkin pyörän kaistaviivakosketukseen hätäjarrutuksella reagoivasta toiminnosta saa pisteitä turvallisuustähtiä jaettaessa!
Mersun maahantuojan tuoteguru Pauli Eskelinen selvitti asiaa ja selitys on, että lisäpisteiden ansaitsemiseksi auton pitää täyttää kaikki EuroNCAP-organisaation asettamat korkeimmat vaatimukset, joiden mukaan uudessa arviointimenettelyssä testinopeus on 72 km/h, ja rengas saa kulkea vain 10 cm verran kaistaviivan päällä.
Aiemmin ennakointi oli tässä kohdin mahdollista, ja auton ajautuminen kaistaviivan päälle voitiin estää aloittamalla säätö ennen kuin rengas kulkeutui viivan päälle. Nyt tällainen ei kuulemma ole mahdollista, ja lisäksi auton nopeuden on pudottava samalla hetkellä suuntakorjauksen kanssa. Sivuttaissiirtymän tulee olla 0,2– 0,5 m/s eli toisin sanoen auton kulkukulman on muututtava 4–10 metrin matkalla, jotta pistepussi täyttyy parhaalla tavalla. Tästä johtuu kaistavahdin raivopäisen äkkinäinen toiminta.
Kuljettaja voi muuttaa uudessa B-sarjalaisessa kaistavahdin toimintaa pehmeämmäksi tai kytkeä sen pois päältä. Jotain kannattaa tehdä, sillä kun auto hätäjarruttaa pyörän osuessa kaistaviivaan, takapuskurissa mahdollisesti roikkuva kanssa-autoilija ajaa varmasti päälle – niin äkkiä kaikki tapahtuu.
VASTINETTA RAHALLE
Kun Mercedes-Benzin B-sarjan hinnat lähtevät 36 369 eurosta ja koeajoauto maksoi 47 630 euroa, hintatietoinen autoilija jää helposti miettimään, mistä hänen pitää Mersussa maksaa kun BMW:n 2-sarjan Active Tuorerin hinnat lähtevät 32 207 eurosta, Volkswagen Golf Sportsvanin 21 246 eurosta ja huomattavasti ylellisemmän tuntuinen Citroën C4 Picasso maksaa 31 353 euroa. Arkisuudessaan B-sarjan Mercedes-Benz ei oikein tarjoa kunnon vastinetta rahalle ellei pane runsaasti painoa hienolle OM 654 -dieselmoottorille.
PLUSSAT
+ Tehokas moottori
+ Pieni kulutus
+ Hyvä näkyvyys
MIINUKSET
- Kovat istuimet
- Hieman täristävä alusta
- Sekava digimittaristo
TEKNIIKKAA
Merkki ja malli |
Mercedes-Benz B 200 d 8G-DCT Business Style |
Sylinteritilavuus cm3 |
1 950 |
Suurin teho kW/hv/r/min |
110/150/3 400–4 400 |
Suurin vääntömomentti Nm/r/min |
320/1 400–3 200 |
EU-kulutus l/100 km (WLTP) kaupunki/maantie/yhdistetty |
//5,1 |
CO2-päästö g/km (WLTP) |
134 |
Mitat mm (pituus/leveys/ |
4 419/1 796 |
Omamassa kg |
1 535 |
Kiihtyvyys 0-100 km/h s. |
8,3 |
Huippunopeus km/h |
219 |
Kokonaishinta euroa alkaen / koeajoauto |
43 104,41 e/47 630,32 e + toimituskulut 600 e |