Mikä saa ihmisen kävelemään satojen kilometrien vaellusreitin Espanjan Santiago de Compostelaan? Itsensä löytäminen, uskonto, liikunta ja kulttuuri lienevät yleisimpiä syitä, sanoo kolme kertaa matkan tehnyt vaeltaja.
Historiallisia vaellusreittejä Espanjan Santiago de Compostelaan kulki viime vuonna yli 264 459 pyhiinvaeltajaa eli peregrinoa. Suomalaisia oli joukossa 898.
Useiden viikkojen patikoinnin palkinto on saapuminen apostoli Jaakobin hautapaikkana pidettyyn katedraaliin. Todistukseen vaaditaan, että on kävellyt sata tai pyöräillyt kaksisataa viimeistä kilometriä ennen Santiagoa. Jokaiselta päivältä tulee kerätä pyhiinvaelluspassiin kaksi leimaa käytetyistä palveluista kuten majoituksesta, kirkosta tai kahvilasta.
Kirsti Sergejeff ystävineen vaelsi ensimmäisen kerran Santiagon teillä eli caminolla kymmenen vuotta sitten. He valitsivat aloittelijoille soveltuvan lähtöpaikan, 260 kilometriä Santiagosta sijaitsevan Astorgan. Tällä Pyreneiden Ranskan puolelta alkavalla reitillä palveluverkosto oli jo tuolloin tiheä.
Nykyään reitiltä löytyy yhä kasvava määrä vaihtoehtoisia majoituspaikkoja yhteismajoituksia vierastaville. Toisaalta vaeltajiakin riittää. Jopa niin paljon, että monet siirtyvät rauhallisemmille reiteille, kuten Camino Nortelle.
Simpukka ohjaa
Pyhiinvaelluksella suunnistustaitoa ei juuri tarvita; kaikki kulkevat samaan suuntaan keltaisilla nuolilla tai simpukoilla merkittyä reittiä. Simpukka, Santiagon teiden symboli, roikkuu peregrinojen repuissa. Kun paikallinen näkee simpukan, hän tietää ilman yhteistä kieltä mitä vaeltaja tarvitsee: takaisin reitille, apteekin, majatalon tai pyhiinvaeltajan illallisen.
Vaeltajat auttavat toisiaan ja usein myös pitävät hienotunteisesti silmällä yksinkulkevia. Näin löyhä yhteisö etenee askel askeleelta lähemmäksi Santiago de Compostelan katedraalia.
Camino vetää useasta syystä. Joku työstää avioeroaan, toinen taas suruaan lähiomaisen kuoltua tai rukoilee paranemista. Eräs argentiinalainen vaelsi 750 km paljain jaloin hyväntekeväisyyskampanjan takia.
Santiagoon johtavia yli tuhannen vuoden aikana muotoutuneita vaellusreittejä käyttävät myös matkanjärjestäjät. Vaellukselle voi lähteä ryhmän mukana, jolloin käytännön järjestelyt on hoidettu rinkankuljetuksia myöten.
Monet arvostavat vapautta ja kulkevat yksin. Heidän pelkonsa liittyvät selviämiseen maastossa, tapaturmiin ja sairaskohtauksiin. Harva miettii kimppuun käymisiä tai ryöstöjä, sillä camino-reitit koetaan turvallisiksi. Toki näitäkin sattuu, mutta harvinaisia ne ovat. Jos mukana on kalliita puhelimia tai tabletteja, ne kannattaa pitää piilossa.
Edullisimmillaan lento-, juna- ja bussilippujen lisäksi tarvitaan keskimäärin 30 euroa päivässä. Kymppi yöpymiseen, kymppi illalliseen ja kymppi sekalaisiin kuluihin kuten välipalat.
Majataloja pitävät yllä kunnat, seurakunnat ja yksityiset. Suuremmilla paikkakunnilla on myös hostelleja ja hotelleja. Huonehinnat alkavat 30 eurosta.
Camino |
Pituus, km | Alkupää |
Vaellus-todistus, |
Matkusta Suomesta |
Hyvä tietää |
Francés (Ranskan reitti) |
800 | Saint-Jean- Pied-de-Port (SJPP) |
172 243 | Ranska, Biarritz/ Bayonne, josta juna SJPP:iin |
Suosittu aloitus- paikka Sarria, josta 113 km Santiagoon. |
Portugués |
600 | Lissabon | 43 151 | Lissabon | |
Norte (Pohjoinen) | 800 | Irún | 15 828 |
Ranska, Biarritz/Bayonne, josta bussi Irúniin tai Madrid, josta juna Irúniiin. |
Fyysisesti vaativampi, korkeuseroja, majoituspaikkoja harvemmassa. |
Primitivo | 320 | Oviedo | 11 473 | Madrid/Bilbao tai muu pohjoisen kenttä, juna tai bussi Oviedoon. | |
Muxia-Fisterra |
150 | Santiago | 758 | Santiago de Compostela | Moni jatkaa Santiagosta Fisterraan joko kävellen tai bussilla. |
Lähteet: caminodesantiago.consumer.es, peregrinossantiago.es
Kirsti Sergejeff