Lapsilisät, lapsibonukset, perhevapaiden tuet, verotuet jne. Moni maa koettaa buustata alhaista syntyvyyttä rahalla. OECD-maista Suomi on häntäpäässä siinä, miten lapsiperheitä tuetaan verotuksessa. Ensi vuonna käyttöön otetaan kuitenkin uusi lapsiperheille suunnattu veroporkkana.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,26. Se on alhaisempi kuin koskaan aiemmin koko tilastohistorian aikana, eli vuodesta 1776 lähtien. Luku on myös selvästi alhaisempi kuin verrokkimaissa.
Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa
Jos väestön haluttaisiin pysyvän edes nykyisen kokoisena, tuon luvun pitäisi olla 2,1 – jos maahanmuuttoa ei oteta huomioon.
Vaikka lapsiperheille suunnatut palvelut ovat Suomessa hyvällä tasolla ja niitä on tarjolla kaikille, taloudelliset tuet lapsiperheille ovat kansainvälisten vertailujen häntäpäässä.
Palkansaajan nettoveroaste tuloverot ja lapsilisät huomioiden
Raha on kuitenkin vain yksi, verrattain helppo ratkaisu koettaa hoitaa syntyvyyden haasteita. Vastauksia voi etsiä myös esimerkiksi työelämästä.
”Todella moni on kokenut raskaussyrjintää, on merkkejä sen lisääntymisestä. Ainakin pelko siitä on iso”, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo.
Hänen mielestään tarvittaisiin myös laajempaa tietoa hedelmällisyydestä ja lasten saannin todennäköisyyksistä.
”Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa yhteiskunta viestii nuorelle aikuiselle, että voit etsiä itseäsi ja tehdä mitä haluat, mutta yhtälö ei ole kestävä.
Biologiset todennäköisyydet johtavat siihen, että todennäköisyys saada lapsi laskee 35-vuotiaana puoleen siitä, mitä se on 24-vuotiaana. Lapsettomuushoidot toki auttavat siinä, mutta onnistuminen on yhteydessä naisen biologiseen ikään. Siitä ei puhuta tarpeeksi”, Rotkirch sanoo.
Vauvabonus alle 30-vuotiaille?
Todennäköisimmin lapsia saavat sellaiset korkeasti koulutetut, joilla on pitkä parisuhde. Etenkin miehillä lasten saantiin vaikuttavat myös heidän resurssinsa.
Ajoitusten ongelmien takia Rotkirch on esittänyt ”vauvabonusta”, joka suunnattaisiin alle 30-vuotiaille lapsensaajille esimerkiksi opinto- tai asuntolainan vähennyksinä.
Rotkirchin mielestä vaikuttavien toimien ei kuitenkaan tarvitse olla kalliita. Parisuhteiden muodostamiseen ja lasten hankintaan voi kannustaa esimerkiksi tarjoamalla neuvontaa ja keskusteluapua nuorille aikuisille.
Toisaalta edes nuorten naisten työllisyystilanteen kohentaminen ei välttämättä johda vauvoihin.
”15–25 vuotta sitten Suomessa oli aivan erilainen hedelmällisyystilanne, mutta mikään ei ole muuttunut radikaalisti naisten määräaikaisissa työsuhteissa tai tulokehityksessä – varsinkaan huonompaan suuntaan. Sen sijaan parisuhteiden kestävyys, nuorten naisten mielenterveysongelmat ja arvomaailma ovat muuttuneet”, Rotkirch sanoo.
Millaista on ollut työn ja perheen yhteensovittaminen Brysselissä, jossa käytössä on perheverotus ja jossa julkisia päiväkoteja ei juuri ole? Lue Susanna Salovaaran (kuvassa) perheen kokemuksista ja lapsiperheiden taloudellisesta tukemisesta Suomessa ja eri EU-maissa joulukuun Taloustaidosta. Entä millainen tuki on ensi vuonna käyttöön otettava työtulovähennyksen lapsikorotus? Taloustaidon digilehti on luettavissa osoitteessa https://digi.taloustaito.fi/
Teksti: Outi Airaksinen / Kuva: Juha Roininen
