Suomalaisille kertyi verotettavia tuloja viime vuonna yhteensä 171,3 miljardia euroa. Tulot kasvoivat 6,2 miljardia euroa edellisvuodesta. Eniten tienattiin ja maksettiin veroja Espoon Westendissä. Pääomatuloja kertyi 14,8 miljardia euroa.
Ansiotuloja suomalaiset saivat 159,5 miljardia, 7,6 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023.
Ansiotulojen kasvua selittävät viime vuoden hyvä työllisyystilanne sekä eläkkeisiin korkean inflaation takia tehdyt suuret indeksikorotukset.
Palkkatuloja tienattiin 108,1 miljardiin euroa, joka on 4,8, miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Palkkatuloja saajia oli viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 3 miljoonaa, 24 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2022.
"Lukumäärässä ovat mukana kaikki, jotka ovat saaneet vähänkään palkkatuloa kalenterivuoden 2023 aikana. Kuukausittain palkkatuloa saa keskimäärin 2,4 miljoonaa suomalaista", ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta kertoo tiedotteessa.
Eläketuloja saatiin vuonna 2023 yhteensä 38,2 miljardia euroa, joka oli 2,8 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuokratulot laskivat ensimmäistä kertaa
Pääomatuloja kertyi vuonna 2023 yhteensä 14,8 miljardia euroa, josta veronalaisia pääomatuloja oli 11,9 miljardia. Verovapaita pääomatuloja kertyi 3,0 miljardia (+4,7 %) euroa.
Pääomatuloista tavallisimpia ovat osinkotulot, niitä sai vuonna 2023 lähes miljoona henkilöä.
Vuokratuloa sai yhteensä 371 000 henkilöä. Vuokratulojen euromäärä laski 1,5 prosenttia 1,97 miljardiin euroon.
"Syynä vuokratulojen laskuun on vastikkeiden nousu inflaation vuoksi. Vuokranantajat voivat vähentää maksamansa vastikkeet verotuksessa, joten isommat vastikkeet merkitsevät pienempää verotettavaa vuokratuloa", Luokkanen selittää.
Yleisimmin vuokratuloja saatiin korkeammissa tuloluokissa: alle 20 000 euroa tienanneista vuokratuloja oli kahdella prosentilla ja yli 200 000 euroa tienanneista 38 prosentilla.
Osakehuoneistojen ja yrityskauppojen luovutusvoitot liki puolittuivat
Luovutusvoitot laskivat 31 prosenttia vuonna 2023. Erityisen paljon laskivat luovutusvoitot osakehuoneistoista (-46,4 %) ja noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista (-44,5 %).
Luovutusvoitot julkisesti noteeratuista arvopapereista laskivat 17,8 prosenttia.
"Osakehuoneistojen luovutusvoitoissa näkyy huono asuntokauppavuosi ja noteeraamattomien yhtiöiden osakkeiden luovutusvoitoissa yrityskauppojen lasku."
Tuloveroa maksettavana 36,5 miljardia euroa
Henkilöasiakkaille määrättiin ansio- ja pääomatuloveroja viime vuonna 36,5 miljardia euroa, joka oli 1,1 miljardia enemmän kuin vuonna 2022.
Ansiotuloverojen määrä kasvoi 1,6 miljardilla 33,2 miljardiin ja pääomatuloverojen määrä laski 508 miljoonaa (-13,5 %) 3,2 miljardiin euroon.
Palkkatulojen mediaani vuonna 2023 oli koko maassa 33 737 euroa. Postinumeroalueista korkein mediaani oli Espoon Westendissä, 54 958 euroa.
Vain hieman pienempi mediaani oli Kirkkonummen Sundsbergissä, 54 595 euroa. Kolmanneksi korkein palkkatulojen mediaani oli Espoon Mankkaalla, 53 526 euroa.
Tuloverojen, ansio- ja pääomatuloverot yhteensä, mediaani oli koko maassa viime vuonna 5 256 euroa.
Postinumeroalueista korkein mediaani oli Espoon Westendissä, jossa maksettujen verojen mediaani oli 14 075 euroa. Toiseksi korkein mediaani oli Kirkkonummen Sudsbergissä, 13 383 euroa ja kolmanneksi korkein Espoon Friisilässä, 12 294 euroa.
KOTITALOUSVÄHENNYS 2023 |
Kotitalousvähennyksen käyttö painottuu suurituloisiin. Yli 200 000 euroa tienanneissa kotitalousvähennystä sai 56 % asiakkaista. Heillä keskimääräinen vähennys oli 1 822 euroa. Vastaavasti alle 20 000 euroa tienanneissa kotitalousvähennyksen sai 2 % asiakkaista. Heillä vähennyksen keskiarvo oli 882 euroa.
Vuonna 2023 kotitalousvähennystä myönnettiin kaikkiaan 519 miljoonaa euroa 508 000 henkilölle (-2,5 %). Maksimivähennyksen, 3 500 euroa, sai 10 366 henkilöä eli 2 prosenttia kotitalousvähennyksen saajista.
Vuonna 2023 ansiotuloista tehtiin vähennyksiä yhteensä 34,9 miljardia euroa, pääomatuloista lähes 1,8 miljardia (+18,9 %) ja suoraan veroista tasan 5 miljardia (-0,2 %). Lue lisää vähennyksistä
Minna Petäinen
