Talouskeskustelun sävy Suomessa on varsin synkkä. Ja toki pessimismiin löytyy paljon perusteitakin. Suomen talouskasvu on ollut vaatimatonta jo pitkään. Valtion velka on kasvanut ja hallitus toteuttaa niin menoleikkauksia kuin veronkorotuksiakin tilanteen korjaamiseksi. Inflaatio on syönyt kuluttajien ostovoimaa historiallisen paljon. Yritysten konkurssit ovat nousussa. Ja niin edelleen.
Mutta taloudessa tapahtuu myös positiivisia asioita. Työllisyystilanne on historiallisessa vertailussa korkealla, vaikka toki on nyt taantuman myötä hieman laskenut. Kuluttajien ostovoima on kääntynyt jälleen kasvuun.
Vihreän siirtymän investointeja on paljon suunnitteilla ja Suomen valmiudet vastata tulevaisuuden digitaalisiin kasvutarpeisiin ovat hyvät. Suomi myös pärjäsi hyvin tuoreessa talouskasvun edellytyksiä käsittelevässä vertailussa*.
Yrittäjien sielunmaisema on kuitenkin varsin synkkä
Silmiini osui Suomen Yrittäjien tekemä kyselytutkimus siitä, miten eri asiat vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen Suomeen. Alla näkyvä kuva summaa kokonaisuuden. Siinäpä vasta pessimisteille jutunjuurta tuleviin kahvipöytäkeskusteluihin!
Luetelluista 23 tekijästä yrittäjät kokevat vain kahden vaikuttavan positiivisesti investointihalukkuuteen Suomeen. Nato-jäsenyys koetaan erittäin myönteisenä ja infrastruktuuri juuri ja juuri myönteisenä tekijänä. Kaikki muut kohdat koetaan negatiivisena.
Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, joten silloisilla lakoilla on varmasti vaikutusta yrittäjien mielialoihin, ja annetut arviot saattavat olla korostuneen pessimistisiä. Mutta myös aiempina vuosina tehdyt tutkimukset kertovat samaa tarinaa, eli että valtaosa tekijöistä nähdään negatiivisena.
Mielipiteiden todenperäisyydestä voidaan myös olla montaa mieltä. Esimerkiksi sähkön hinta on Suomessa EU:n matalimpia ja rahoituksen saatavuus vähintäänkin EU:n keskitasoa, vaikka yrittäjät kokevat nämä selvästi negatiivisina tekijöinä. Minun on myös vaikea kuvitella, että viranomaisten toiminta olisi Suomessa erityisen heikkoa moniin muihin maihin verrattuna.
Mutta arvioiden todenperäisyys ei ehkä olekaan tässä oleellisin asia, vaan se, miten yrittäjät kokevat ympäröivän maailmansa. Ja tämä tutkimus piirtää kyllä varsin synkkää kuvaa suomalaisten yrittäjien sielunmaisemasta.
Kyseisessä tutkimuksessa kysyttiin toki vain ulkoisia tekijöitä, ei yrittäjien luottamusta oman yrityksensä kykyihin ja mahdollisuuksiin. Toivoa siis voi, että yrittäjillä on tässäkin tilanteessa uskoa omaan tekemiseen ja pärjäämisen mahdollisuuksiin, vaikka investointiympäristö nähdäänkin varsin negatiivisesti.
Positiivinen kierre on mahdollinen
Negatiivisella kierteellä on paha tapa ruokkia itseään ja pelkään pahoin, että Suomi on ollut sellaisessa kierteessä jo pidemmän aikaa. Kun tulevaisuudenuskoa ei ole, kuluttajat ovat varovaisia hankinnoissaan, eivätkä yritykset halua investoida.
Kun ei kuluteta eikä investoida, myös talouden ja yritysten tulevaisuudennäkymät heikkenevät ja kierre jatkuu. Uhkana myös on, että vaikka globaali talous lähtisi elpymään, me jäämme rypemään lähtökuoppaan, jos yrityksiltä puuttuu investointihaluja.
Negatiivinen kierre voi toki myös kääntyä, jos optimismi valtaa alaa. Maailmantalous on alkuvuonna osoittanut orastavia elpymisen merkkejä ja odotettu korkojen lasku tekee Suomen taloudelle hyvää. Näiden tekijöiden odotetaan piristävän Suomen taloutta loppuvuonna, ja parhaillaan ne voivat laukaista myönteisen kierteen myös yrittäjien mielialoissa. Toivottavasti näin käy!
*ETLA: Suomi sijoittui vahvasti WEF:n uudessa analyysissa – Innovatiivisuus kuitenkin heikkoutena
Henna Mikkonen
Kommentoi