Valtion tuloveroasteikon soveltamisesta näkee toisinaan hyvinkin erilaisia ja virheellisiäkin tulkintoja. Veroasteikkoa tuijottamalla voi helposti mennä vipuun, minkä vuoksi pieni lukuohje on paikallaan.
Valtion tuloveroasteikko 2024:
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
0 | 0 | 12,64 |
20 500 | 2 591,20 | 19 |
30 500 | 4 491,20 | 30,25 |
50 400 | 10 510,95 | 34 |
88 200 | 23 362,95 | 42 |
150 000 | 49 318,95 | 44 |
Lähde: Ansiotulojen verot ja maksut: Valtion tulovero
Jotta laskennassa pääsee alkuun, on käsitettävä olennainen käsite ja yleinen väärinkäsityksen aiheuttaja: verotettava ansiotulo. Sitä ei tule ymmärtää samaksi asiaksi kuin bruttopalkka, bruttoeläke tai veronalainen ansiotulo. Verotettava ansiotulo on käytännössä veronalainen ansiotulo vähennettynä tulosta tehtävillä vähennyksillä.
Palkansaajan tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi tulonhankkimisvähennys, matkakuluvähennys (jos relevantti), perusvähennys ja ansiotulovähennys. Palkasta vähennetään myös maksetut työeläke- (TyEL-) ja työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu.
Eläkkeensaaja voi saada niin ikään paitsi perusvähennyksen myös eläketulovähennystä. Seuraavassa muutama esimerkki vähennyksien vaikutuksesta verotettavaan tuloon vuoden 2024 veroparametreillä.
Bruttopalkka 25 000 euroa |
Bruttoeläke 25 000 euroa |
Bruttopalkka 12 500 euroa + Bruttoeläke 12 500 euroa |
Bruttopalkka 60 000 euroa |
Bruttoeläke 60 000 euroa |
|
Veronalainen ansiotulo | 25 000 | 25 000 | 25 000 | 60 000 | 60 000 |
Tulonhankkimisvähennys | -750 | 0 | -750 | -750 | 0 |
Puhdas ansiotulo | 24 250 | 25 000 | 24 250 | 59 250 | 60 000 |
TyEL-maksu (7,15 %) | -1 788 | 0 | -894 | -4 290 | 0 |
Sairausvakuutuksen päivärahamaksu | -253 | 0 | 0 | -606 | 0 |
Työttömyysvakuutusmaksu | -198 | 0 | -99 | -474 | 0 |
Perusvähennys | -1 294 | -1 031 | -1 925 | 0 | 0 |
Ansiotulovähennys | -3 109 | 0 | -3 109 | -1 534 | 0 |
Eläketulovähennys | 0 | -4 639 | -4 752 | 0 | 0 |
Verotettava ansiotulo | 17 610 | 19 329 | 13 472 | 52 346 | 60 000 |
Vasta taulukon esimerkkisarakkeiden alimmalla rivillä olevaa lukua voi soveltaa valtion tuloveroasteikkoon. Joskus, vaikkakin suhteellisen harvoin, veronalainen tulo voi myös olla yhtä suuri kuin verotettava ansiotulo. Näin on, kun saa esimerkiksi hyvin suurta eläkettä (kts. taulukon 60 000 euroa saava eläkeläinen). Koska palkansaaja saa verotuksessaan aina vähintään tulonhankkimisvähennystä, palkansaajan verotettava tulo on aina pienempi kuin veronalainen tulo.
Verotettavaa tuloa sovelletaan ylittävältä osaltaan (ei koko määrästään) relevantin veroportaan veroprosenttiin, johon lisätään ’vero alarajan kohdalla’. Esimerkiksi 60 000 euron bruttopalkan tapauksessa muodostuvalla verotettavalla tulolla – 52 346 euroa – valtion tuloveron määrä laskettaisiin seuraavasti:
(52 346 € – 50 400 €) * 34 % + 10 510,95 € = n. 11 173 €
Tällaisessa tapauksessa lopullista valtion tuloveroa pienentää työtulovähennys, joka olisi noin 1 413 euroa. Tällöin valtion tuloveron määräksi tulisi noin 9 760 euroa.
Valtion tuloveron ohella maksettavia veroja ja veronluonteisia maksuja ovat kunnallisvero, kirkollisvero, Yle-vero, TyEL-maksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksu.
Kuusi triviatietoa ansiotuloverotuksesta
1) Ennen sote-uudistusta verotettava tulo kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa olivat monesti ansiotulonsaajilla eri suuruiset. Vuodesta 2023 alkaen tulot ovat käytännössä samat kunnallisveron ja valtion tuloveron laskennassa.
Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien veroprosenteista leikattiin 12,64 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Samalla valtion ansiotuloverotusta kiristettiin leikkausta vastaavalla tavalla. Kuntien ”sote-leikkausarpi” näkyy edelleen valtion tuloveroasteikon ensimmäisellä rivillä.
2) Verotettavasta tulosta voidaan laskea myös kunnallisveron ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksunkin määrät. Esim. 25 000 euron bruttopalkasta (verotettava tulo 17 610 euroa) maksettava kunnallisvero Tampereella (kuntaveroprosentti 7,6 %) olisi 1 338 euroa. Sairausvakuutusmaksun palkansaajalla on 0,51 % verotettavasta tulosta.
3) Verosta tehtävät vähennykset tehdään yleensä ensi sijassa valtion tuloverosta. Kunnallisveroja laskettaessa tulee huomioida, että jos työtulovähennyksen määrä on suurempi kuin valtion tulovero, työtulovähennystä voidaan tehdä myös kunnallisverosta. Näin voi olla pienillä palkkatuloilla.
Vuonna 2025 verotettavan tulon laskeminen muuttunee helpommaksi, kun ansiotulovähennyksestä aiotaan luopua, ja se korvattaisiin entistä suuremmalla työtulovähennyksellä.
4) Pienillä ansiotuloilla tulosta tehtävät vähennykset voivat olla niin suuria, että verotettava tulo on 0 euroa. Näin on esimerkiksi pienellä – noin 13 500 e/v. – eläketulolla, kun muita ansiotuloja ei ole. Tällöin kunnallisveroprosentin nousu sataankaan prosenttiin ei vaikuttaisi veroihin.
5) Sekä palkka että eläke verotetaan tyypillisesti ansiotulona. Taulukon keskimmäisessä esimerkissä tulonsaajan veronalainen ansiotulo koostuu sekä palkasta (12 500 e/v) että eläkkeestä (12 500 e/v). Tällöin verotuksessa voi hyötyä sekä palkasta että eläkkeestä myönnettävistä verovähennyksistä.
Näin verotettava tulo jää pienemmäksi kuin tilanteessa, jossa veronalainen tulo olisi pelkkää palkkaa tai eläkettä (taulukon kaksi ensimmäistä esimerkkiä). Eläkeikäisen palkan verotukseen liittyy muitakin etuja, joista lisää täältä.
6) Verotettava ansiotulo on julkinen verotieto, veronalainen ansiotulo ei ole. Et siis voi tehdä verotettavasta tulosta vedenpitäviä päätelmiä työtoverisi tai naapurisi palkasta (kts. taulukko yllä).
Janne Kalluinen
Kommentoi