veronmaksajat.fi

Irtisanouduin ja opin, että yllättävän moni harkitsee samaa

Shadia Rask

Yritys ymmärtää

Shadia Rask on tutkija, vaikuttaja ja kolumnisti. Hän on kiinnostunut yrityksistä, jotka ovat ymmärtäneet sosiaalisen kestävyyden merkityksen.

Olin ajatellut, että hetki on epätodellinen mutta riehakas. Todellisuudessa vollotin tietokoneella. Edessäni oli HR-järjestelmän irtisanoutumislomake, joka oli lähetystä vaille valmis. 

Päätökseni oli kypsynyt puolentoista vuoden mittaisen opintovapaani aikana: irtisanoudun ja ryhdyn yrittäjäksi. Olin päätöksestä varma, mutta irrottamisen hetkellä koin tunnemyrskyn, jota en ollut osannut ennakoida.

Kolmeentoista työvuoteen THL:ssa mahtui paitsi urani myös kaikki aikuisikäni tärkeimmät tapahtumat. Päivä, jolloin aloin kulkea kihlasormus sormessa. Työpäivä, jonka jälkeen lähdin neuvottelemaan pankista ensimmäistä asuntolainaa. Uuteen sukunimeen totuttelu. Molempien lasteni odotus ja syntymä. Olin sulkemassa luvun elämästäni, ja jättämässä tiimin, johon kuului tärkeimpiä ystäviäni. 

Irtisanoutuminen tuntui poikkeukselliselta – kunnes opin, että tälläkin hetkellä neljä viidestä työnhakijasta harkitsee samaa. 

TYÖNHAKIJAT HEIKOSTI SITOUTUNEITA NYKYISIIN TYÖNANTAJIINSA

Duunitorin johtava työnantajakuva- ja strategiakonsultti Lauri Vaisto vieraili MTV:n uutisissa kertomassa Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimuksen tuloksista. Yksi päätulos oli, että työnhakijat ovat heikosti sitoutuneita nykyisiin työnantajiinsa. Noin neljä viidestä työnhakijasta on irtisanoutumisalttiita.

On kuitenkin hyvä huomata, että Duunitorin tutkimus on nimenomaan työnhakijoista, mikä on eri asia kuin edustava otos työntekijöistä. Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan noin puolet palkansaajista haluaisi vaihtaa työpaikkaa. Työolobarometri vuodelta 2023 taas valottaa, että vajaa kymmenen prosenttia palkansaajista kokee irtisanomisen uhkaa.

Yksi Duunitorin tutkimuksen yllättävimmistä tuloksista oli, että irtisanoutuneista huomattava osa – noin 40 prosenttia – lähtee ilman selkeää suunnitelmaa tai seuraavaa työpaikkaa. Kuinkahan moni hyppää palkkatyöstä juuri yrittäjäksi, enemmän tai vähemmän selkeän liiketoimintasuunnitelman kanssa?

ÄITEJÄ HOUKUTTELEE YRITTÄJYYDESSÄ JOUSTAVUUS, VAPAUS JA ARVOJEN MUKAINEN ELÄMÄ

Suomessa on noin 300 000 yrittäjää, ja määrä on pysynyt parinkymmenen vuoden ajan tasaisena. Viime vuosina naisten osuus yrittäjistä on kasvanut, vaikka edelleen vain reilu kolmannes yrittäjistä on naisia.

Suomen Yrittäjänaisten mukaan yrittäjinä toimivat naiset ovat kuitenkin innostuneempia työstään ja tyytyväisempiä siihen kuin miehet. Yrittäjänaisten innostus ja tyytyväisyys työhön on myös selvästi korkeammalla tasolla palkansaajanaisten kokemuksiin verrattuna.

Kun vielä kypsyttelin ajatusta yrittäjyydestä, osallistuin Mothers in Business -järjestön Yrittäjyyshautomoon, joka oli kevään mittainen vertaisoppimisprosessi yrittäjyyttä harkitseville äideille.

Jo kolmatta kertaa järjestetyn MiB Yrittäjyyshautomon valmentajalle Anne Liljestrandille oma yritys on ollut toimiva tapa tasapainottaa ura, perhe ja koko elämä. Yleisesti äitejä houkuttelee yrittäjyydessä erityisesti joustavuus, vapaus ja arvojen mukainen eläminen. Niin minuakin.

KUUKAUSIPALKKA – TYÖNANTAJAN KORVAUS UNELMISTA LUOPUMISESTA?

Lokakuun alussa osallistuin Duunitorin uuteen tapahtumaan Rekryreiveihin. Pääpuhujana oli futuristi Ilkka Halava, joka herätteli työelämän tulevaisuuteen liittyvillä kysymyksillä ja argumenteilla.

”Kuukausipalkka on työnantajan korvaus unelmista luopumisesta”, Halava totesi.

Tuoreena yrittäjänä kuuntelin korvat höröllä. Näinkö työstä ja palkkatyön jättämisestä voi ajatella? Hiveli itsetuntoa. Juuri niin, yrittäjänä eletään unelmia todeksi!

Vastapainoa unelmaduuni-ajattelulle löysin Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Ari Väänäsen haastattelusta Helsingin Sanomissa. Väänänen on juuri kirjoittanut kirjan Mielen aikakausi (Gaudeamus), ja puhuu siitä, kuinka työhön on ladattu niin paljon odotuksia, ettei vastoinkäymisiä koeta vain ammatillisina, vaan myös henkilökohtaisina epäonnistumisina.

”Työelämä ei perustu siihen, että mahdollisimman monet voivat toteuttaa omia mahdollisuuksiaan”, Väänänen toteaa haastattelussa.

Väänänen haastaa pohtimaan, miksi nuoria kannustetaan löytämään oma juttu ja oma paikka – eikö voisi olla vain riittävän kiva duuni? Asia, jonka saavuttaminen ei olisi tosi vaikeaa.

Kysymys siitä, onko nykyinen työ riittävän kivaa, lienee mielessä jokaisella, joka miettii työpaikan vaihtamista.

Mutta millaista on työ yrittäjänä? Sitä vasta opettelen. Onneksi ympärillä on yrittäjäesikuvia ja palkkatyöstä irtisanoutuneita MiB-vertaisia, joiden kanssa saa pallotella ja harjoitella.

Shadia Rask

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit