Kun nettivideon kuva nykii, vika voi olla itse palvelussa (kuten YouTube), nettiyhteydessä (langaton tai kiinteä ˮlaajakaistaˮ), kotiverkossa (langaton ˮwifiˮ tai ethernet-kaapelilla toteutettu) tai päätelaitteessa (kuten puhelin tai tietokone).
Ensimmäiseksi kannattaa varmistaa, että kodin nettiyhteys on riittävä.
Kiinteä yhteys on luotettavin
Yleisimmät käytössä olevat nettiyhteystekniikat ovat tyypillisessä nopeusjärjestyksessä:
- kuparisissa puhelinkaapeleissa kulkevat adsl ja vdsl
- ilman halki kulkevia radioaaltoja hyödyntävä 4g-yhteys
- kaapeli-tv-johtojen kautta kulkeva kaapeliyhteys
- kiinteistölle asti kaivettu valokaapeliyhteys
Järjestys ei ole suinkaan aina edellä mainittu. Varsinkin 4g-yhteys voi hyvin olla hitaampi kuin hyvä vdsl-yhteys tai nopeampi kuin ruuhkainen kaapeliyhteys.
Langalliset yhteydet on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta mitoitettu siten, että käyttäjälle on varattu operaattorin lupaama nopeus, ja yhteyden nopeus on kutakuinkin sama kaikkina aikoina.
Kännykkäverkkoa hyödyntävissä yhteyksissä (3g, 4g, 5g) yhden tukiaseman tiedonsiirtokapasiteetti jakautuu kaikkien siihen yhteydessä olevien laitteiden kesken, joten nettiyhteyden nopeus hidastuu, kun käyttäjiä on enemmän.
Kuinka monen megan yhteys riittää?
Pankkiasiointiin ja satunnaiseen tiedonhakuun riittää lähes minkälainen yhteys tahansa, mutta jo videoiden katseluun ja videoneuvotteluun tarvitaan selvästi enemmän nettikaistaa. Mikäli yhteyttä käyttää useampi perheenjäsen samaan aikaan, tarve luonnollisesti kasvaa.
Nettiyhteyksiä markkinoidaan ensisijaisesti vastaanotto- eli latausnopeudella (download), mutta tyypillisesti samassa yhteydessä mainitaan myös lähetysnopeus (upload). Esimerkiksi 50/5 megabitin yhteys siirtää tietoa asiakkaalle päin 50 megabittiä sekunnissa (Mb/s tai Mbps) ja internetiin päin viisi megabittiä.
Tyypillisessä netin käytössä kuten vaikkapa videoiden katsomisessa ensimmäinen luku eli latausnopeus on tärkeämpi, mutta lähetysnopeudenkin on syytä olla vähintään viisi megabittiä sekunnissa. Jos käyttöön kuuluu esimerkiksi suurten tiedostojen lähettämistä pilvipalveluihin tai videoneuvottelua, kannattaa hankki liittymä, jonka lähetysnopeus on vähintään kymmenen Mbps:n luokkaa.
Vältä minimiliittymiä
Jotkut 4g-operaattorit myyvät hitaimmillaan jopa vain yhden megabitin maksiminopeuteen tai vielä vähempään kykeneviä ˮminimiliittymiäˮ. Ne eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia, vaan käytännössä mihin tahansa käyttöön on syytä vaatia vähintään kymmenen megabittiä lataukseen ja viisi lähetykseen. Tällä nopeudella voi katsoa teräväpiirtovideota ongelmitta, osallistua videoneuvotteluihin ja lähettää satunnaisesti suuriakin tiedostoja nettiin.
Mikäli taloudessa on useita ihmisiä, jotka saattavat katsella nettivideoita tai -tv:tä samaan aikaan, voi kymmenen megabitin latauskaista kuitenkin muodostua ajoittain ahtaaksi.
50 megabitin latauskaista ja kymmenen megabitin lähetyskaista riittävät jo mihin tahansa kohtuulliseen nettikäyttöön erinomaisesti. Tätä suuremmat nopeudet eivät käytännössä mahdollista sellaisia käyttötarkoituksia, jotka eivät hitaammalla yhteydellä onnistuisi, vaan lähinnä nopeuttavat suurten tiedostojen siirtoa.
Valokuitu on bittien moottoritie
Parhaat valokuituyhteydet tarjoavat jopa tuhannen megabitin eli gigabitin nopeutta kumpaankin suuntaan. Tällaisesta bittien moottoritiestä tavallinen netin käyttäjä ei pysty hyödyntämään kuin pientä murto-osaa.
Valokuituyhteys on kuitenkin erittäin luotettava ja nopea, ja sen hankkimista kannattaa harkita, jos kuitu on saatavilla siedettävään hintaan tai 4g-yhteydet alueella ovat heikkolaatuiset.
Hyvä työkalu oman nettiyhteyden nopeuden selvittämiseen on speedtest.net-sivusto ja saman nopeustestin sovellusversiot, jotka ovat saatavilla sekä Android-, iOS- että Windows-käyttöjärjestelmille.
Testiä voi ajaa niin monta kertaa kuin sielu sietää eri paikoissa ja vuorokaudenaikoina – näin esimerkiksi 4g-verkon ruuhkaisuutta on helppo seurailla.
Speedtestiäkin helppokäyttöisempi nopeustesti on Netflixin ylläpitämä Fast.com.
Aleksi Vähimaa
Tämä on ensimmäinen osa Miksi nettiyhteyteni hidastelee? -juttukokonaisuutta:
1. Minkälainen nettiyhteys on riittävän nopea?
2. Minkälainen reititin kannattaa hankkia?
3. Viritä kodin wifi kuntoon
Vielä laajemman kokonaisuuden aiheesta voit lukea 13.5. ilmestyvästä Taloustaito 5/2020:stä.
